Post-apokalyptiseen maailmaan sijoittuva musiikkinäytelmä. Esitys vie katsojan maailmaan, jossa lähes kaikki elämän edellytykset on tuhottu. Eedenin kylää hallitsee Abraham, joka pitää kansan hengissä tiukalla perustarpeiden sääntelyllä ja sotilaallisella kurilla.
Menneet
WonderFULL World (2016)
WonderFULL World on absurdi esityskuvaelma romahtaneesta sivilisaatiosta, joka jälleenrakentaa itsensä pahvista. Kierrätetty yhteiskunta keksii taxin, tieteen sekä taiteen uudelleen. Kitsch-yhteisön sisäiset tunteet ja teoriat heräävät henkiin maagisen yhteiskuntasopimuksen myötä. Mutta onko oliokunta viisastunut edeltäjistään? Mikä on omaa? Mitä tulisi jakaa?
Kahlitut (2015)
Esitys käsittelee nykyihmisen sisäisiä ja ulkoisia kahleita – siis niitä asioita, jotka estävät meitä elämästä haluamaamme elämää. Millaisten asioiden kanssa me kamppailemme? Miksi? Miten voimme vapautua kahleistamme?
Ella ja Paterock (2015)
Kertolaskujen haastavuuteen turhautunut Pate keksii nerokkaan idean välttää turha koulunpenkillä istuskelu: hän päättää ryhtyä rockmuusikoksi. Aloittelevan artistin ura ei kuitenkaan ole helppo vaikka taustajoukkona hääriikin seurue muusikoiksi ja tarvittaessa vaikka harvinaisiksi eläimiksi heittäytyviä tokaluokkalaisia. Kuinka saada Paten lupaava rockura nousuun vaikka kiitorataa hiekoittaa stressaantunut opettaja, mekkalaa sietämätön isännöitsijä, ulvovat koirat, yksinkertainen lehtireportteri sekä järjestystä hajottava poliisikaksikko?
Kaarna (2015)
Kaarna on näytelmä kahden nuoren välisestä ystävyydestä, jossa Kaarna niminen tyttö ajautuu suhteeseen aikuisen miehen kanssa. Tarinaa katsotaan Pekon piirtämän sarjakuvamaailman lävitse. Tapahtumista nousevat ystävyyden ja nuorten alkavan seksuaalisuuden lisäksi kohtaaminen ja sen vaikeus. Näytelmän tyylilaji on realistinen draama joka sisältää maagisia piirteitä.
Roosa, työväen sankari! (2014)
Koko perheelle suunnattu väkkyräinen komedia pienestä tytöstä joka sisuuntuu työttömien vanhempiensa uupumuksesta ja päättää etsiä heidän työnsä takaisin.
Lannistumaton Roosa ei tahdo luovuttaa, mutta lapsen ei ole helppoa selvitä aikuisten maailmassa yksin, kun vastassa on turboahdettu, minuuttipuuron makuinen, lakipykälien ja säännösten veistämä maailma. Onko kaiken tuottavuuden ja tehostamisen välissä sijaa leikille? Voiko donitsi korvata ihmissuhteen?